Tänään, 27. tammikuuta, on Leningradin täydellisen vapautumisen päivä fasistisesta saarrosta.
Tänään, 27. tammikuuta, on Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen päivä.
Tänään, 27. tammikuuta, on holokaustin uhrien muistopäivä.
Venäläinen propaganda rakastaa näitä päivämääriä. Se nostaa ne esiin aina näyttävästi ja äänekkäästi.
Erityisesti muistetaan Leningradin vapauttamista saarrosta.
Muistetaan tragedian uhreja ja kaupungin asukkaiden sankaruutta.
Juuri tänään moni esittää kuitenkin hyvin yksinkertaisen kysymyksen:
Kuinka ihmiset, jotka pitävät itseään Leningradin puolustajien ja Auschwitzin vapauttajien perillisinä, voivat käydä niin julmaa sotaa Ukrainan siviiliväestöä vastaan?
Nyt ukrainalaiset kaupungit palelevat ilman sähköä ja lämpöä.
Venäläiset joukot ovat tahallaan, keskellä talvea, tuhonneet Ukrainan energiainfrastruktuuria.
Tämän seurauksena miljoonat ukrainalaiset ovat jääneet täydelliseen pimeyteen ilman sähköä ja lämpöä.
Sään jälleen kylmetessä kärsitään nyt myös ankarasta pakkasesta.
Pelkästään Kiovassa oli sunnuntai-iltana 25. tammikuuta ilman sähköä noin 800 000 kuluttajaa.
Harkovassa, Odessassa, Dniprossa, Kryvyi Rihissä, Zaporižžjassa ja monissa muissa kaupungeissa tilanne on samankaltainen.
Ilman sähköä on yli 500 asutuskeskusta Vinnytsjan, Hmelnytskyin, Mykolajivin, Ternopilin, Kirovohradın, Tšernihivin, Tšernivtsin, Sumin, Žytomyrin ja Kiovan alueilla.
Hetkeksi heräsi toivo sään lauhtumisesta.
Mutta lähipäivinä Ukrainaan iskevät jälleen pakkaset, jopa –20 asteeseen asti.
Kuvittele elämä ilman lämpöä ja valoa kahdenkymmenen asteen pakkasessa.
Pienten lasten kanssa.
Vanhusten kanssa.
Sairaiden kanssa.
Monet yrittävät lämmitellä autoissa. Vettä ja sähköä ei ole koko päivänä. Jopa kuulakärkikynät lakkaavat toimimasta, kun muste jäätyy. Näissä oloissa jopa terve aikuinen ihminen selviytyy vain vaivoin.
Miten tämä kaikki koetaan tänään?
Taustalla ovat päivittäiset keskustelut Kiovassa olevien ystävien ja sukulaisten kanssa.
Taustalla ovat lukemattomat videot elämästä, joka on Ukrainassa jo saanut oman nimensä – Kylmäkuolema.
Miten tässä todellisuudessa näyttäytyvät venäläiset propagandatekstit ja reportaasit Suuren isänmaallisen sodan sankariteoista?
Ne eivät kerro historiasta.
Ne yrittävät toimia oikeutuksena tämän päivän kauhuille.
Se on moraalitonta. Alhaista. Häpeällistä.